Aadaa fi Safuu Oromoo
Aadaa fi safuun Oromoo bu’uura jireenya hawaasa Oromoo ti. Aadaa jechuun amala, seera, sirna, fi duudhaa hawaasni tokko keessa jiraatuun dagaagfateedha. Safuun immoo safiina namootaa, eegumsa hawwii namoota, akkasumas, kabaja ofii fi kan biraa mul’isuudha.
Aadaa fi safuun Oromoo bu’uura jireenya hawaasa Oromoo ti. Aadaa jechuun amala, seera, sirna, fi duudhaa hawaasni tokko keessa jiraatuun dagaagfateedha. Safuun immoo safiina namootaa, eegumsa hawwii namoota, akkasumas, kabaja ofii fi kan biraa mul’isuudha.
- Aadaa Oromoo
Aadaan Oromoo guddina jireenya Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Keessattuu:
Sirna Gadaa: Sirna dimokraasii Oromoo yoo ta’u, ummanni isaa waggaa saddeet saddeetiin bulchiinsaa fi jijjiirama aangoo gaggeessa.
Afaan Oromoo: Afaan Oromoo aadaa, seenaa, fi eenyummaa Oromoo calaqqisiisa.
Uffannaa Oromoo: Uffanni Oromoo bifa naannoo, saala, fi sadarkaa umrii irratti hundaa’a. Fakkeenyaaf, dhiironni woyii uffatu, dubartoonni ammoo shashii, sanbataa, fi wandaboo uffatu.
Sirboota fi Weellisaa: Sirboonni Oromoo gammachuu, gadda, fi gootummaa mul’isu.
Caasaa Maatii: Maatiin Oromoo wal-hubannoo, kabaja, fi tokkummaa irratti hundaa’a.
- Safuu Oromoo
Safuun Oromoo kabajaa fi eeggumsa jireenyaa keessatti iddoo guddaa qaba. Fakkeenyaaf:
Wal Kabaju: Namni tokko nama biraa tuffachuu hin qabu.
Dubartii fi Maanguddoota Kabaju: Dubartii tajaajiluu, maanguddoota kabajuu, fi dubbii isaanii dhaggeeffachuun safuu Oromoo keessaa isa tokkodha.
Dhugaatti Jiruu: Dhara dubbachuu, sobuu, fi amantii ofii ganuun safuu dha.
Ittuu fi Eewwaan: Dhala namaa hamaa hin yaadu, hin miidhu, fi wal-tumsu.
Qixxummaan Ilaaluu: Namni hundi wal-qixxee ilaalamuu qaba, eenyummaa, gosa, fi sadarkaa irratti hundaa’uun cunqursaan jiraachuu hin qabu.
https://orobh.com/the-future-of-cross-border-e-commerce-in-africa