Bakkalcha Afran Qalloo
Asosama jaalalaa, safuu fi aadaa Oromoo keessatti bu’ureeffame
Kutaa 1: Jaalalli Eessa Ga’a?
Bishaan lagaa Mixee qabbanaa’aa gara kaayoo isaa dhangala’aa ture. Mukni harbuu garmalee guddatan keessa fiixee garagaraa qaban; sanyiin odaa qabee bal’ate, balballoomaa ture. Dacheen Afran Qalloo, kan leencota Harargee ittiin beekamu, qilleensa nagaa fi tasgabbiin guuttame ture.
Falmataa—ijoollee gosa Afran Qalloo keessaa tokko—lafa kana irratti guddate. Abbaan isaa, Qajeelaa, jaarsa umrii guutuu seera sirna Gadaa keessatti dabarse. Nama jaarsummaa fi fala kennuudhaan beekamaa. Falmataan abbaa isaatti faarfamee guddate, garuu akka inni barbaadeetti of ijaaruuf hawwii guddaa qaba. Dargaggeessa cimaa, farda gulufuu beeku, qabsootti jabaatu, garuu jaalala irratti qalbii guutuun of kennu dha.
Bareedduu, intala abbaa qotiisaa beekkamaa Obboo Galataa ti. Maatiin ishee sirna Gadaa sirriitti kabaju, aadaa, safuu fi lallaba goototaa sirriitti beeku. Bareedduun maqaa ishee irraa kaasee bareedinnaan beekkamti. Garuu, bareedinni ishee qofa miti kan nama hawwatu. Qalbii furdaa fi obsaan beekamti. Nama maraaf kabajaa kenniti; dubbii garmalee hin jaalattu. Garuu qalbiin ishee tokko jaalateera—Falmataa.
Jaalalli isaanii jalqaba dhoksaan lafa jala deema. Wal-gahii shananii fi jaarsa Gadaa walin mari’atan irratti wal laalu. Wal-malees yoo waliin beellama godhatanillee, kallattii sirrii waliin deemu. Garuu, safuu fi dudhaa Oromoo jalaa hin bahan.
Kutaa 2: Murtii Maatii fi Hawaasaa
Abbaan Falmataa, jaarsa seeraa fi hayyuu Gadaa, Qajeelaa, mucaa isaa intala warra beekamaa tokkoof heerumuuf karoorfate. Intala Warqituu jedhamtu, kan abbaa qabeenyaa fi nama angafaa gosa keessaa ta’e tokkoo. Yoo akkana ta’e, maatiin isaanii jabeenya argatu, hawaasa keessatti sadarkaa ol’aanaa qabaatu. Qajeelaan yaada isaa Falmataatti himuun hin oolle.
Falmataan afaan qabu malee dubbachuu dadhabe. Qalbii isaa keessatti garuu gaaffii guddaa qaba. Yoo jaalala isaa itti fufe, safuu cabsuu danda’aa? Yoo abbaan isaa irratti murtii kennu, miidhaa tokko malee jaalala isaa dhugoomsuu danda’aa?
Kun hundi gara marii jaarsolii gara fuula duraa deemuu danda’a. Namoonni dubbii tana dhagahanii yeroo dheeraaf mari’atu. Murtiin safuu fi aadaa Oromoo irra cituu hin qabu.
Kutaa 3: Murtii Jaarsolii fi Waan Hin Yaadamne
Obboo Galataa, abbaa Bareedduu, waa’ee kana dhagahe. Jaalalli ishee inni mucaa jaarsa Gadaa sana jaalatte isa hin dinqisiifanne. Garuu, inniis safuu fi duudhaa jala hin ba’u.
Jaarsoliin wal ga’anii mari’atan. Jaarsa Gadaa, abbootii murtii, fi hayyoota Oromoo hunda walitti yaamanii marii geggeessan.
“Tolaa moo safuu?” jedhu gaafatan.
Jaalalli dhugaa safuu cabsuun galma ga’uu danda’aa? Yoo isaan wal jaalate, hawaasa keessatti sirni isaanii akkamiin ilaalama?
Jaarsoliin marii bal’aan booda murtii kennan:
“Intalti abbaa fi haadha horachuu danda’aa, garuu safuun hin cabuu!”
Kana jechuun Falmataan abbaa isaa fi safuu Oromootti of gadi qabu qaba. Bareedduunis duudhaa fi safuu irraa of qusachuu qabdi.
Garuu jaalalli dhugaa hin jilbeenfatu. Falmataan gara dhumaatti jaarsolii fi abbaa isaa dura dhaabbachuuf muratee jira. Bareedduunis, jaalala ishee dhiisuu hin dandeenye.
Kutaa 4: Xumura (Furmaata Jaalalaa Moo Addaan Bahuu?)
Egaa, Falmataan akkam godha? Safuu fi aadaan ni injifata moo jaalalli dhugaa maraatuu danda’aa? Bareedduun jaalala ishee dhiistu moo murtii jaarsolii fudhatti?
Jaalalli isaanii bakkalcha tokkorra deema. Bakkalchi afran Qalloo, kan jaalala dhugaa faarsuu fi safuu waliin walitti fidu, seenaa kana akkamiin xumura?
https://gadaamarket.com/how-we-can-use-artificial-intelligence
2